Rakentamista ohjaavat useat lait, määräykset sekä paikalliset ohjeet. Näiden tarkoituksena on varmistaa turvallinen, terveellinen ja ympäristöön sopiva rakentaminen.
Tälle sivulle on koottu keskeiset rakentamiseen vaikuttavat säädökset sekä kunnan omat määräykset ja ohjeet.
Määräykset
Rakentamislaki
Rakentamislaki on tärkein maankäyttöä, rakentamista ja korjaamista koskeva säädös. Rakentamislaissa määritellään rakentamista koskevat yleiset edellytykset, olennaiset tekniset vaatimukset sekä rakentamisen lupamenettely ja viranomaisvalvonta.
Rakentamislaki (Finlex) – 751/2023
Maankäyttö- ja rakennusasetus
Lain lisäksi yksityiskohtaisemmin rakentamista säätelee maankäyttö- ja rakennusasetus.
Maankäyttö- ja rakennusasetus (Finlex) – 132/1999
Valtioneuvoston asetus maankäyttö- ja rakennusasetuksen muuttamisesta (Finlex) – 215-2015
Rakentaminen ja alueidenkäyttö – Ympäristöministeriö
Rakentamismääräykset
Tarkemmat rakentamista koskevat säännökset ja ohjeet on koottu Suomen rakentamismääräyskokoelmaan.
Rakentamismääräykset – Ympäristöministeriö
Ympäristöministeriön asetus rakennuksen ilmastoselvityksestä ja rakennustuoteluettelosta
Rakentamisen yhteiset käytännöt
Vaasa noudattaa rakennusalan yhteisiä TopTen-käytäntöjä, joiden tarkoituksena on yhtenäistää rakentamista ja lupakäytäntöjä Suomessa.
Katso kuntien yhteiset rakentamiskäytännöt (toptenrava.fi)
Ympäristöministeriön asetus purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksestä
Rakennusjärjestyksessä annetaan paikallisista oloista johtuvat määräykset, joilla ohjataan suunnitelmallista ja ympäristöön sopivaa rakentamista. Sen tavoitteena on turvata kulttuuri- ja luonnonarvot sekä edistää hyvän ja viihtyisän elinympäristön toteutumista ja säilymistä.
Määräykset eivät saa olla maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuuttomia.
Rakennusjärjestyksessä voidaan antaa määräyksiä esimerkiksi:
- rakennuspaikasta
- rakennuksen koosta ja sijoittumisesta
- rakennuksen sopeutumisesta ympäristöön
- rakentamistavasta
- istutuksista, aidoista ja muista rakennelmista
- rakennetun ympäristön hoidosta
- vesihuollon järjestämisestä
- suunnittelutarvealueista sekä muista paikallisista rakentamiseen liittyvistä seikoista
Rakennusjärjestyksen määräyksiä ei sovelleta, jos asiasta on määrätty toisin oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyksissä.
Kaupunginvaltuuston päätös 23.3.2026 § 13 Vaasan kaupungin rakennusjärjestyksen hyväksymisestä on tullut voimaan 8.5.2026.
Ohjeet
Rakentamislaki tuli voimaan 1.1.2025 ja samalla rakentamisen luvanvaraisuuden raja muuttui.
Asuinrakennus ja lomarakennus edellyttävät aina rakentamislupaa. Rakentamislupa tarvitaan 30 m2 tai sitä suuremman rakennuksen rakentamiseen ja yli 50m2 katoksen rakentamiseen.
Noudattamalla näitä ohjeita voit varmistaa, että rakentamishankkeesi ei riko määräyksiä. Määräysten rikkominen voi johtaa jälkivalvontaan ja pahimmassa tapauksessa rakennuksen purkamiseen.
Alle 30 m2 kokoisen saunarakennuksen tai talousrakennuksen rakentaminen ei edellytä rakentamislupaa
Saunarakennus on rakennus, josta vähintään puolet on saunaa palvelevia tiloja. Rakennuksessa voi olla oleskelutila, jossa on esimerkiksi takka lämmittämiseen. Saunarakennuksessa ei voi olla ruoanvalmistuksen varusteita, kuten sähkö-, puu- tai kaasuhellaa.
Talousrakennus on rakennus, jota ei voida käyttää asumiseen ja joka palvelee kiinteistön päärakennusta. Talousrakennuksia ovat esimerkiksi autotallit, varastot, saunat, työtilat ja harrastetilat. Talousrakennuksessa voi olla lämmitys, mutta ei ruoanvalmistuksen varusteita kuten sähkö-, puu- tai kaasuhellaa.
Rakentaminen asemakaava-alueelle
Kun saunarakennus tai talousrakennus rakennetaan asemakaava-alueelle (tai ranta-asemakaava-alueelle), on huomioitava seuraavat asiat:
- Rakennuksen tulee noudattaa kaavamääräyksiä.
- Rakennuspaikalla tulee olla rakennusoikeutta (rakennusoikeus määrätty kaavassa).
- Rakennus tulee sijoittaa rakennusalalle niin, että etäisyydet naapureiden rajoihin ja rakennuksiin sekä omiin rakennuksiin ovat kaavamääräysten, palomääräysten ja asetusten mukaisia (mm. vapaa tila pääikkunan edessä).
- Rakennusten alta kaadettavien puiden kaataminen voi edellyttää maisematyölupaa, ja jätevesijärjestelmän rakentaminen saattaa vaatia rakentamislupaa.
Rakentaminen asemakaava-alueen ulkopuolelle
Alle 30 m2 saunarakennuksen ja talousrakennuksen rakentaminen olemassa olevalle rakennuspaikalle on vapautettu luvanvaraisuudesta asemakaava-alueiden ulkopuolella. Olevalla rakennuspaikalla on aina päärakennus, joko asuinrakennus tai vapaa-ajan asunto. Rakentamisessa on huomioitava seuraavat asiat:
- Rakennuspaikalla tulee olla rakennusoikeutta rakennuksen rakentamiseen. Rakennusoikeudesta on määrätty kunnan rakennusjärjestyksessä.
- Rakennus tulee sijoittaa siten, että etäisyydet naapureiden rajoihin ja rakennuksiin sekä omiin rakennuksiin ovat palomääräysten ja asetusten mukaisia (mm. etäisyys pääikkunan edessä). Rakennuksen etäisyydessä yksityistiehen ja maantiehen tulee noudattaa etäisyyksistä annettuja vaatimuksia.
- Jätevesijärjestelmän rakentaminen voi edellyttää rakentamislupaa, vaikka itse rakennus ei olisi luvanvarainen.
Lisäksi
- Käytä ammattilaista rakennuksen sijoittamisen suunnitteluun.
- Rakennuksen ja katoksen rakenteiden suunnitteluun tarvitaan rakennesuunnittelija.
- Kaava-alueiden ulkopuolella ranta-alueelle rakentaminen edellyttää myönteistä poikkeamislupaa rannan suunnittelutarpeesta, kun rakennus tai katos sijoittuu olemassa olevan rakennuspaikan pihapiirin ulkopuolelle.
- Naapuria on hyvä tiedottaa tulevasta rakentamishankkeesta.
- Muista ilmoittaa rakennus kiinteistöverotusta varten Verohallinnolle.
Rakennusvalvonta neuvoo ja ohjaa lupaan liittyvissä asioissa mutta ei esimerkiksi suunnittele rakennuskohteen sijoittamista rakennuspaikalle. Jos rakentamishanke poikkeaa annetuista määräyksistä, poikkeamiselle tulee hakea ja saada poikkeamislupa.
Alle 50 m2 kokoiseen katoksen rakentaminen ei edellytä rakentamislupaa
Katos on rakennuskohde, jonka seinäpinta-alasta vähintään 30 prosenttia on avointa. Katos voi olla esimerkiksi autokatos, grillikatos tai lasitettu terassi.
Rakentaminen asemakaava-alueelle
Kun rakentaa luvanvaraisuudesta vapautetun alle 50m2 katoksen asemakaava-alueelle (tai ranta-asemakaava-alueelle) on otettava huomioon seuraavat asiat:
- Katoksen tulee noudattaa kaavamääräyksiä.
- Katos tulee sijoittaa siten, että etäisyydet naapureiden rajoihin ja rakennuksiin sekä omiin rakennuksiin ovat kaavamääräysten, palomääräysten ja asetusten mukaisia (mm. vapaa tila pääikkunan edessä).
- Katoksen alta kaadettavien puiden kaataminen voi edellyttää maisematyölupaa.
Rakentaminen asemakaava-alueen ulkopuolelle
Alle 50 m2 katoksen rakentaminen olemassa olevalle rakennuspaikalle on vapautettu luvanvaraisuudesta asemakaava-alueiden ulkopuolella. Olevalla rakennuspaikalla on aina päärakennus, joko asuinrakennus tai vapaa-ajan asunto. Rakentamisessa on huomioitava seuraavat asiat:
- Katos tulee sijoittaa siten, että etäisyydet naapureiden rajoihin ja rakennuksiin sekä omiin rakennuksiin ovat palomääräysten ja asetusten (mm. etäisyys pääikkunan edessä) mukaisia.
- Etäisyydestä yksityistiehen ja maantiehen tulee noudattaa etäisyyksistä annettuja vaatimuksia.
Lisäksi
- Käytä ammattilaista rakennuskohteen sijoittamisen suunnitteluun.
- Rakennuksen ja katoksen rakenteiden suunnitteluun tarvitaan rakennesuunnittelija.
- Kaava-alueiden ulkopuolella ranta-alueelle rakentaminen edellyttää myönteistä poikkeamislupaa rannan suunnittelutarpeesta, kun rakennus tai katos sijoittuu olemassa olevan rakennuspaikan pihapiirin ulkopuolelle.
- Naapuria on hyvä tiedottaa tulevasta rakentamishankkeesta.
- Muista ilmoittaa rakennuskohde kiinteistöverotusta varten Verohallinnolle.
Rakennusvalvonta neuvoo ja ohjaa lupaan liittyvissä asioissa mutta ei esimerkiksi suunnittele rakennuskohteen sijoittamista rakennuspaikalle. Jos rakentamishanke poikkeaa annetuista määräyksistä, poikkeamiselle tulee hakea ja saada poikkeamislupa.
Lasirakenteiset kaiteet sisällä ja ulkona
Parvekkeiden lasikaiteiden kestävyys on herättänyt kysymyksiä parvekkeiden turvallisuudesta. Vantaalla maaliskuussa 2023 sattuneessa onnettomuudessa henkilö putosi parvekkeelta ja menehtyi parvekkeen lasikaiteen rikkouduttua. Tukesin selvityksen mukaan kyseinen lasikaiderakenne ei täyttänyt kaiteelle asetettuja vaatimuksia. Vaasan rakennusvalvonta edellyttää jatkossa selvitystä lasikaiteiden kestävyydestä. Erityisesti tulee varmistaa, että kaiteeseen kohdistuva pistekuorma on huomioitu.
Uudet rakentamisluvat
Uusissa rakentamisluvissa lasikaiderakenteita koskevat lupaehdot määrätään lupapäätöksen yhteydessä. Lasikaiderakenteet mitoitetaan Suomen Tasolasiyhdistys Ry:n laskennallisen mitoituksen periaatteilla: KAIDELASIN MITOITUS – Suomen Tasolasiyhdistys ry. Lasikaiteiden rakennesuunnitelmat ja laskelmat tulee toimittaa rakennusvalvontaan ennen rakennustöihin ryhtymistä.
Rakenteilla olevat rakennukset
Vaasan rakennusvalvonta edellyttää rakenteilla olevissa hankkeissa selvitystä lasirakenteisten kaiteiden sekä niiden kiinnikkeiden kestävyydestä. Lasirakenteisilla kaiteilla varustettuja parvekkeita, terasseja tai muita vastaavia rakenteita ei saa ottaa käyttöön ennen kuin ne ovat määräysten mukaisia ja turvalliseksi todettuja.
Rakennushankkeeseen ryhtyvän, vastaavan työnjohtajan ja rakennesuunnittelijan tulee varmistaa lasi- ja muita kaiderakenteita koskevien vaatimusten täyttyminen rakennushankkeessaan. Rakennusvalvonta edellyttää lasirakenteisista parvekekaiteista riittävän kokemuksen omaavan asiantuntijan lausuntoa siitä, että asia on kunnossa. Asiantuntijana voi toimia kohteen päärakennesuunnittelija, jos hänellä on riittävästi kokemusta lasirakenteiden suunnittelusta. Asiantuntijalausunnon lisäksi vaaditaan asennuspöytäkirja asennusten tarkastamisesta.
Tarvittaessa rakennusvalvonta voi edellyttää parvekerakenteille asiantuntijatarkastusta (RakL 114 §) tai ulkopuolista tarkastusta (RakL 115 §).
Olemassa olevat rakennukset
Jos asukkailla tai taloyhtiöllä herää epäilys parvekekaiteiden tai rakennuksen sisäpuolisten kaiteiden turvallisuudesta, on taloyhtiön / rakennuksen haltijan syytä hankkia ulkopuolinen asiantuntija selvittämään asiaa. Lasikaiteiden lisäksi myös muista materiaaleista valmistettujen kaiteiden turvallisuus voi olla perusteltua tarkistaa.
Taloyhtiöiden tulee huomioida rakennuksen omistajan vastuu rakennuksen turvallisuudesta. Rakentamislain 140 §:n mukaan rakennuksen omistajan on pidettävä rakennus ympäristöineen sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä. Rakennuksen kunnossapitovastuu on rakennuksen omistajalla. Tämä koskee myös parvekkeita ja niiden kaiteita.
Nesteen lämmitykseen tarkoitetun aurinkokeräimen tai sähköntuottoon tarkoitetun aurinkopaneelin asentaminen pientalon kattolappeelle lappeen suuntaisesti ei vaadi lupaa. Suojellut kohteet sekä muut kuin pientalot vaativat rakentamisluvan.
Hakemuksen liitteeksi seuraavat asiakirjat:
- asemapiirustus, jossa esitetään paneelien tai keräinten sijainti,
- julkisivupiirustus, jossa esitetään paneelien tai keräinten sijainti,
- hallintaselvitys (lainhuutotodistus, vuokrasopimus, kauppakirja, rasitesopimus),
- mahdollinen naapureiden kuuleminen,
- kiinteistönomistajat/vuokralaiset hakijaksi sekä valtakirja sille omistajalle/vuokralaiselle, joka tekee ja jättää hakemuksen.
Pelastuslaitos on ottanut käyttöön uuden ohjeen koskien aurinkosähköjärjestelmien paloturvallisuutta;
Maalämpökaivon poraamiseen on haettava rakentamislupa. Lupahakemuksen voi jättää sähköisen asiointipalvelun kautta tai paperihakemuksena.
Energiakaivojen suositellut vähimmäisetäisyydet:
- naapurikiinteistön rajasta 7,5 m porareiän ollessa pystysuora
- kadun ja muun yleisen alueen rajasta 2 m
- naapurin energiakaivosta 15 m porareiän ollessa pystysuora
- porakaivosta 40 m
- rengaskaivosta 20 m
- rakennuksesta 3 m
- vesi- ja viemäriputkista: 3 m omista, 5 m muista putkista
- kiinteistökohtaisesta jätevesijärjestelmästä 30 m.
Lupahakemuksen liitteet:
- asemapiirustus/karttaote, josta käy ilmi rakennukset sekä rajat, ja johon on merkitty maalämpökaivon paikka,
- kiinteistönhallintaselvitys (lainhuutotodistus, vuokrasopimus, kauppakirja, rasitesopimus),
- naapurien kuuleminen,
- kiinteistönomistajat/vuokralaiset hakijaksi sekä valtakirja sille omistajalle/vuokralaiselle, joka tekee ja jättää hakemuksen.
Maalämmön tarkastusasiakirja (linkki)
Jos öljylämmitys poistetaan ja tilalle tulee ilma-, vesi-lämpöpumppu, ei kohteeseen tarvitse hakea lupaa rakennusvalvonnasta, jos laite ei tule katujulkisivuun. Kun toimenpide on suoritettu, voi lähettää tiedon rakennusvalvonta.luvat@vaasa.fi niin päivitämme rekisteriin rakennushankkeen lämmitysmuodon ajan tasalle. (Ilma- vesilämpöpumpun vedet tulee putkella johtaa riittävän isoon kivipesään, joka ei ole rakennuksen perustusten lähellä. Mahdollinen jäänesto putkeen. Se ei saa aiheuttaa talvisin liukkautta kulkuväylillä.)
Öljysäiliön käytöstä poistosta on tehtävä ilmoitus pelastusviranomaiselle, palotarkastaja@ovph.fi (040 661 0307).
Aiheeseen liittyvät kysymykset voi lähettää kemiakaalitarkastajalle
Henrik Backman, henrik.backman@ovph.fi (040 662 6336).
Käytöstä poistettu öljysäiliö ja täyttöputket tulee kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaan poistaa (12 §). Säiliö tulee puhdistaa ja tarkastaa pätevän yrityksen toimesta ennen poistoa. Todistus tästä on esitettävä tarvittaessa.
Määräyksistä voi hakea poikkeusta vapaamuotoisella hakemuksella ympäristönsuojeluun; ymparistonsuojelu@vaasa.fi. Hakemuksessa tulee esittää syyt, miksi säiliötä ei haluta poistaa, esim. hankala paikka kaivaa. Hakemuksen lisäksi on toimitettava todistus säiliön tyhjennyksestä ja täyttöputkien poistosta.
Rakennus- ja ympäristölautakunta tekee lopullisen päätöksen säiliön jättämisestä maahan. Päätöksestä veloitetaan ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukainen maksu:
Ympäristötoimen maksut | Vaasa
Ympärivuotisessa asuinkäytössä olevien pientalojen omistajille on tarjolla valtionavustusta öljylämmitysjärjestelmän poistamiseen ja korvaamiseen muilla lämmitysmuodoilla. Avustusta voidaan myöntää hankkeille, joiden kustannukset ovat syntyneet aikaisintaan 1.6.2020. Avustusta voi hakea niin kauan kuin siihen osoitetut määrärahat riittävät.
Rakentamislaki edellyttää rakennushankkeeseen ryhtyvältä rakennushankkeen rakentamisenaikaista kosteudenhallintaa.
Rakennusten kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamien merkittävien kielteisten yhteiskunnallisten ja kansantaloudellisten vaikutusten vuoksi on syytä jo rakentamisluvan hakuvaiheessa varmistua siitä, että rakennushankkeeseen ryhtyvällä on riittävät edellytykset huolehtimisvelvollisuutensa täyttämiseksi rakennuksen terveellisyysvaatimusten osalta. Rakennushankkeen onnistunut kosteusriskien hallinta perustuu ketjuun, jossa riskit torjutaan rakennusprosessin kaikissa vaiheissa tilaamisesta rakennuksen käyttöön.
Kosteudenhallintakoordinaattori
- Kosteudenhallintakoordinaattori on rakennushankkeeseen ryhtyvän hankkeeseen valitsema erityinen asiantuntijataho, joka ohjaa kosteudenhallinnan onnistunutta toteutusta rakennushankkeen eri vaiheissa tilaamisesta käyttöön. Hankkeissa, joissa rakennushankkeeseen ryhtyvä ja urakoitsija ovat sama toimija, on kosteudenhallintakoordinaattori syytä palkata urakoitsijaorganisaation ulkopuolelta.
- Kaikissa rakentamislupaa vaativissa rakennustöissä, jotka sisältävät kosteudenhallintaa vaativia toimenpiteitä, tarvitaan kosteudenhallinnasta vastaava kosteudenhallintakoordinaattori. Koordinaattorina voi toimia työnjohtajan pätevyydestä ja kohteen vaativuudesta riippuen esim. vastaava työnjohtaja.
Kosteudenhallintaselvitys
- Rakentamislupahakemuksen yhteydessä laadittavalla kosteudenhallintaselvityksellä rakennushankkeeseen ryhtyvä sitoutuu huolehtimaan rakennusprosessin kosteudenhallinnasta ja rakennuksen terveellisyysvaatimuksista.
- Tietoa kosteudenhallintaselvityksestä ja sen sisällöstä: TOPTEN-rakennusvalvontojen tulkintakortti 117 C 01 ”Kosteudenhallintaselvitys” (pdf)
- Kosteudenhallintaselvitys on rakentamislupahakemuksen liite ja se toimitetaan rakennusvalvontaan lupahakemuksen mukana.
- Pientaloissa kosteudenhallintaselvityksen pohjana voi käyttää esim. tätä TOPTEN-rakennusvalvontojen ”RAK04 Rakennustyönaikainen sää- olosuhdesuojaus, pientalot” (pdf) -lomaketta.
Kosteudenhallintasuunnitelma
Käytettäessä Kuivaketju10-toimintamallia se riittää eikä muuta suunnitelmaa tarvita.
Rakentamislupapäätökseen kirjataan kosteudenhallintaan liittyvät vaadittavat toimenpiteet. Erillinen kosteudenhallintasuunnitelma vaaditaan erikoissuunnitelmana uudisrakennuksissa kolmen tai useamman asunnon kohteissa ja vastaavan kokoisissa kohteissa. Korjausrakentamisessa harkitaan tarve kosteudenhallintasuunnitelmaan kohteen kosteusteknisen vaativuuden mukaan.
Rapu – purkumateriaali- ja rakennusjäteselvitys
Rapu on Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämä tietojärjestelmä rakentamislain 16 §:n edellyttämän purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksen laadintaan ja sen päivittämiseen. Kirjautumiseen tarvitset verkkopankkitunnukset, mobiilivarmenteen tai sirullisen henkilökortin.
Top ten – ohjekortti: palokatko-ohje 3.7.2024 (pdf).
Oppaat
Eri aikakausien julkisivuvärimalleja (Helsinki-värit)
(Värikarttoja, perinnevärejä & eri aikakausien julkisivuvärityksiä)
Helsingin kaupungin oppaan mukaan toimitaan myös Vaasan alueella.